Ban Bang Bhao, Koh Chang

Paikanimet eivat taalla ole ihan helpoimmasta paasta ja kuten Intiassakin paikalliset tuntuvat kirjoittavan niita usealla eri tavalla. Koh Changiakin nakee kirjoitettavan valista ilman h:ta. Taalla sita nyt kuitenkin ollaan Thaimaan toiseksi suurimmalla saarella. Otimme tilataksin (eli ahtauduimme muutaman muun ihmisen kanssa avolava-Nissanin lavalle) tanne saaren kaytannollisesti kaukaisimpaan nurkkaan, minne tieta pitkin paasee. Sataman lahella paikat muistuttivat jo ihan perinteisia pakettimatkakohteita, mutta taalla on onneksi viela hieman rauhallisempaa. Tanaan rannallakin saimme olla melkein kaksistaan. Asiaan saattoi toki vaikuttaa sekin, etta olimme liikkeella todella aikaisin.

Majoitumme bungalowissa, joka on pienen maen paalla. Paikka on siita miellyttava, etta siella tuulee jonkin verran ja sielta on myos miellyttava nakoala. Sahko loytyy ja meilla on myos tuuletin, joka auttaa pitamaan hyttyset loitolla. Viime yon nukuimme kuitenkin varmuuden vuoksi viela ison vaaleanpunaisen hyttysverkon alla, silla kasittaakseni tama saattaa jo olla malaria-aluetta. Vuokra on halpa, 350 bathia eli selvasti alle 10 e/yo. Mikaan luksuspaikka tuo nyt ei toki missaan mielessa ole, mutta rauhallinen sijainti miellyttaa kuitenkin. Kavimme tanaan huviksemme kyselemassa ilmastoitujen huoneisen hintoja, mutta ne olivat aika paljon kalliimpia ja ajatus rinkan raahaamisesta keskipaivan armottomassa helteessa ei innostanut. Ban Bang Bhao sijaitsee lahden pohjukassa siten, etta toisessa paassa on ranta, keskella pieni kalastajakyla, jossa on suurin osa majoituksista ja yksi kauppa seka ravintoloita. Toisella reunalla on sitten meidan majapaikkamme. Matkaa rannalle tulee ehka pari kilometria. Saari on hyvin vuoristoinen ja maisemat ovat upeat.

Matka Koh Changille kesti lopulta yllattavankin kauan. Odotimme bussin lahtevan ehka viimeistaan kahdeksalta, mutta lopulta paasimme matkaan joskus yhdeksan aikoihin yli tunnin odottelun jalkeen. Matkalla pidettiin pari taukoa ja ehdimme myos syomaan, mika olikin hyva, silla seuraava ruokailu menikin sitten melkein yohon. Yhteensa ehdimme istua bussissa ehka noin viisi tuntia. Bussi oli mielenkiintoisesti sisustettu. Penkit olivat tummanpunaisia ja samoin katon verhoilu. Lisaksi molemmissa oli koristekuvioita kaikissa sateenkaaren vareissa. Ikkunoissa oli keltaiset laskostetut pitsiverhot. Juhani totesikin sisustuksesta osuvasti ettei sisustaisi edes pahinta kutuluolaa samalla tavoin. Lisaksi saimme paikoiltamme nauttia vieressa sijainneen vessan tuoksuista, jotka eivat kuitenkaan onneksi olleet ylitsepaasemattoman voimakkaat. Lauttamatka kesti odotteluineen viela yli tunnin ja Nissanin avolavallakin ehdimme istua reilusti yli tunnin. Lopulta paasimme perille juuri ennen auringon laskua (aurinko laskee ja nousee taalla noin kuuden aikoihin).

Muutama sana viela thaimaalaisesta ruuasta: olen erityisesti ihastunut punaisella currylla maustettuun kastikkeeseen, joka on yleensa juuri sopivan tulista. Valilla pitaisi varmaankin uskaltaa kokeilla myos jotain muuta, mutta aina kun olen maistanut Juhanin annoksesta hieman olen todennut oman valintani olleen paremman. Ruokailu taalla tapahtuu lusikan ja haarukan yhdistelmalla ja ilmeisesti haarukka toimittaa veitsen virkaa ja sita ei tule laittaa suuhun. Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma ja annokset on tapana jakaa. Paikalliset ovat myos hyvin vieraanvaraisia ja ystavallisia ihmisia ja tulevat usein neuvomaan jos vaan englantia osaavat. Kielitaito ei aina tosin ole kovinkaan hyvaa ja aamulla rannalla kokikset tilatessaan Juhani ihmetteli pitkaan, etta voiko kaksi kokista tosiaan maksaa 400 bathia (melkein 10 e). Ei voinut vaan myyja tarkoitti 40 bathia. Vieraanvaraisuus tuntuu suomalaisesta nakokulmasta menevan valilla myos vahan yli ja eilen illalla ravintolan tarjoilijan tuttavallisuus alkoi jo hieman hairita Juhania. Onneksi paikalliset osaavat myos lopettaa ennenkuin muuttuvat arsyttavaksi (toisin kuin intialaiset kaupustelijat, joista ei paassyt koskaan eroon millaan).

Aiomme rentoutua taalla rannalla viela huomisen ja ylihuomenna tarkoitus olisi jatkaa kohti Kambotzaa ja Siam Reapiam jonka lahella Angkor Wat sijaitsee.