Oopiumia kansalle

Pushkarissa edelleen. Seitsemalta lahtee sitten yobussi kohti Udaipuria. Saa nahda onko matka tallakin kertaa polyn ja kuumuuden riivaama. Minulla flunssa tuntuu nyt hieman helpottavan, vaikka aamulla lihaksia viela hieman sarkikin. Mikalla flunssa tuntuu kuitenkin olevan edelleen kunnolla paalla.

Nyt kuitenkin muutama sana uskonnosta. Taalla Pushkarissa vaesto tuntuu olevan lahes pelkastaan hinduja. Aiemmilla matkoillani olen kaynyt lukuisten eri uskontojen pyhissa paikoissa, kuten temppeleissa, kirkoissa, synagogissa ja moskeijoissa. Aina olen loytanyt jokaisesta uskonnosta jonkun ihailtavan piirteen, josta muiden uskontojen olisi syyta ottaa oppia. Talla reissulla olen vieraillut kahdessa hindutemppelissa ja talla hetkella voin aika varmasti sanoa, etta useammassa en aio vierailla. Tassa maassa uskontokin on valjastettu turistien huijaamiseen ja molemmissa temppeileissa tympean nakoiset "papit" ovat suoritaneet jonkin pienen siunausrituaalin ja vaatineet siita melko suurta rahallista korvausta. Taalla Pushkarissa ihmiset vaeltavat kaukaa kylpemaan pyhassa jarvessa, jonka rannalla rahanahneet huijarit odottavat turisteja. Nama samat huijarit ovat pesiytyneet myos temppeleihin ja lahestyvat niissa sitten turisteja kertoen olevansa milloin mitakin uskonnon opiskelijoita ja haluavansa esitella temppelia ilmaiseksi. Tama johtaa aina ja poikkeuksetta kuitenkin siihen, etta lopuksi vaaditaan korvausta. Tanaan meilla meni touhuun sen verran totaalisesti hermo, ettemme suostuneet maksamaan yhtaan ainoaa rupiaa. Brahman temppeli oli muuten kylla ihan hieno, mutta en ymmarra miksi tallaisen huijauksen annetaan tapahtua vartijoiden silmien alla ja mita ilmeisimmin temppelin henkilokunnan asiasta tietaessa. Luulisi koko temppelinkin karsivan siita, etta huijarit kertovat virallisen lahjoitusboksin olevan yksityinen ja etta oikea paikka antaa rahaa sijaitsee jarven rannassa (jossa kaikki sitten menee naiden huijareiden taskuihin). Enka talla nyt vaita, etta kaikki temppelit ja pyhat miehet olisivat huijausta, mutta enpa naiden kahden kokemuksen jalkeen enaa jaksa alkaa mitaan aitoa taalta edes etsimaan.

Hindulaisuuteen kuuluu keskeisena osana myos ajatus uudelleensyntymasta. Se mihin hahmoon seuraavassa elamassa syntyy riippuu olellisesti siita millaisen karman eli hyvien ja pahojen tekojen suhteen on tassa elamassa saavuttanut. Aiemmin mainitut temppelihuijarit tulevat siis kaiken oikeudenmukaisuuden mukaan syntymaan karpasina seuraavassa elamassaan. Ajatus uudelleensyntymasta kuitenkin johtaa myos siihen, etta koyhat ihmiset ovat edellisessa elamassaan tehneet jotain vaaraa ja rikkaat taas elaneet aiemman elamansa hyveellisesti. Varmaankin osittain taman vuoksi valtavat tuloerot eivat intialaisia pahemmin nayta ahdistavan. Pohjoismaalaisessa hyvinvointivaltiossa kasvaneelle touhu nayttaa kuitenkin niin epaoikeudenmukaiselta ettei voi kuin ihmetella miten tallakin maalla muka voi olla varaa lahettaa miehittamaton luotain kuuhun.

Toinen asia mihin taalla vaajaamatta tulee tormaamaan ovat erilaiset paihteet. Alkoholin kaytto ei Intiassa ole ollenkaan samanlaista kuin meilla Suomessa. Muslimeita uskonto kieltaa koskemasta alkoholiin kokonaan ja vaikka tata saantoa ei aina taysin tarkasti noudetakaan on humalahakuinen juominen harvinaista. Myos hindut nayttavat pidattaytyvan ainakin runsaasta alkoholin kaytosta ja kasvisruokapaikoista alkoholia ei useinkaan saa. Tupakkaa taalla sen sijaan palaa ja paljon. Vaikka vain noin 10% intialaisista tupakoi tekee tama jo 100 miljoona ihmista. Intiaan on juuri taman kuun alussa saadetty useinpia EU-maita vastaava tupakkalaki, joka kieltaa tupakoinnin julkisilla paikoilla. Tama laki on kuitenkin erittain epasuosittu ja monissa savuttomaksi luokitelluissa kohteissa tuhkakuppi loytyy tarvittaessa jonkin pylvaan takaa piilosta. Intialaiset polttavat paljon tavallisten savukkeiden lisaksi myos eukalyptuspuun lehdesta kasinkaarittyja beedie-savukkeita, jotka eivat paljoa maksa. Laittomiakin paihteita taalla nakyy ja useat kahvilat kaupittelevat ihan julkisesti ohikulkeville turisteille erilaisia kannabiksella terastettyja jogurttijuomia. Kuten muuallakin Aasiassa on kannabiksen kaytossa taallakin ilmeisesti pitkat perinteet ja muistaakseni esimerkiksi hindulaisessa haaseremoniassa tarjoillaan vieraille lopuksi kannabista. Jotain uskonnollisia rituaaleja lukuunottamatta se on kuitenkin laitonta ja vankeustuomiot ovat pitkia.

Meille koko Intia uskomattomine auringonlaskuineen ja tahtikirkkaine oineen seka mahtavine ruokineen on kuitenkin ollut parasta paihdetta ja niinpa oluttakaan ei ole tullut paria pulloa enempaa koko reissulla nautittua. Seuraavaksi aion laittaa nettiin muutamia kuvia matkan varrelta.