Eilinen oli taynna vastoinkaymisia. Bussimme Battambangista lahti paikallisen aikakasityksen mukaan kylla hyvissa ajoin vain 5 minuuttia myohassa. Paivan kuumimpaan aikaan ilmastointi kuitenkin hajosi ja loppumatkan ajan tunnelma oli hyvin lammin. Pysahdyimme pari kertaa ja taalla maassa on ilmeisesti tapana pesta bussit ennen kaupunkiin saapumista, koska sellainen operaatio bussillemma jalleen suoritettiin.
Phnom Penh on tahan astisista kaupungeista likaisin ja erilaisia moottoriajoneuvoja on liikkeella valtava maara. Kadun ylitys on taitolaji ja huvittavinta asiassa on se, etta katua ylittaessa ohi ajavat moottoripyorakuskit yrittavat kaupitella kaikenlaista postikorteista opiumiin. Hotellimme sijaitsee melko lahella Mekogin rantaa montaakaan metria ei saa rauhassa kavella ilman, etta tuk tuki-kuski tarjoaa kyytia, kerjalaiset haluavat rahaa tai joku yrittaa myyda jotain. Hintataso taalla on myos melko kallis. Etenkin joen rannan ravintoloissa ja sita reunustavissa kaupoissa. Loysimme tanaan kuitenkin ostoskeskuksen, josta sai lansimaalaiselta nayttavia vaatteita halvalla. Suurin osahan esim. H&M:n vaatteista taalta on muutenkin kotoisin. Paikalliset pukeutuvat myos lansimaalaisen nakokulmasta katsottuna ihan normaalisti ja miehilla on hienoja kauluspaitoja ja naiset kayttavat myos normaaleita lansimaisia vaatteita.
Eilen illalla karsin myos mahataudista, joka onneksi meni nopeasti ohi ja muutenkin helle yhditettyna kaupungin intensiivisyyteen alkoi uuvuttaa. Onneksi tanaan vasymys on jo kadonnut ja osasin taas nauttia ulkomailla olemisesta. Kavimme tosin katsomassa melko synkkia paikkoja: Tuol Slengin vankilan, joka tunnetaan myos nimella S-21. Paikassa pidettiin vangittuna suurta joukkoa punakhmeerien vihollisiksiin katsomia henkiloita ennenkuin heidat kuljetettiin teloituspaikkaan kaupungin ulkopuolelle. Kavimme katsomassa myos tata paikkaa, jonne oli rakennettu Buddhalainen pyhatto, joka oli aivan taynna uhrien paakalloja ja muita luita. S-21:n mielenkiintoisinta antia oli valokuvanayttely, jossa oli esilla ruotsalaisen henkilon ottamia valokuvia. Kyseinen henkilo oli yksi harvoja punakhmeerien hallinnon aikana maassa vierailleista ulkomaalaisista ja valokuvien lisaksi naytilla oli miehen ajatuksia vuodelta -78 seka nykypaivalta siita mita han maassa kohtasi.
Huomenna lahdemme kohti Vietnamia ja Ho Chi Minhia. Vietnamissa internetin kayttoa rajoitetaan Kiinan tapaan ja ilmeisesti ainakaan Facebook eli siella toimi. Saattaa siis olla mahdollista etten paase sielta myoskaan tata blogia kirjoittamaan. Mikali paivityksia ei kuulu pariin paivaan johtunee se siis Vietnamin kommunistisesta puolueesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti