Paatimme eilen testata hieman paikallista alkoholijuomaa, jota viskiksi mainostettiin, mutta joka taisi olla kuitenkin riisista tehty. En sitten tieda voiko riisiviskikin olla viskia, mutta ei se ainakaan kovin hyvaa ollut. Loppuillasta kavimme viela majapaikan ravintolassa nauttimassa pari olutta ja paikan mennessa kiinni olisimme saaneet viela jaada kuuntelemaan musiikkia, jos vaan olisimme itse laittaneet sahkot pois paalta. Emme kuitenkaan kokeneet enaa tarvetta musiikinkuunteluun ja paatimme lahtea takaisin mokillemme. Tarjoilija antoi ystavallisesti kuitenkin viela mukaamme amparillisen jaita, joilla saimme viimeiset oluet pysymaan kylmina. Eli taalla palvelu kylla pelaa!
Aamulla paha olokaan ei onneksi vaivannut, silla sen verran maltillisesti paikallisia juomia sentaan tuli maisteltua. Olut on taalla maassa ilmeisesti paikallisille kallista ja pari olutta maksaa paikallisille ilmeisesti puolen paivan palkan. Viinien hintaan lisataan jopa 300% veroa niita maahan tuotaessa. Thaimaalaisen ruuan kanssa sopisi ilmeisesti paremmin valkoviini, mutta koska se nayttaa kaukaa samalta kuin vesi haluavat paikalliset usein juoda punaviinia nayttaakseen heilla olevan siihen varaa. Opimme myos, etta energiajuoma Red Bull on ilmeisesti alunperin taalta kotoisin ja sita myydaan kaupoissa pienissa ruskeissa yskanlaakepullon nakoisissa puteleissa. Ostin tanaan myos jotain merilevasipseja, jotka olivat yllattavankin hyvia.
Tama paiva on mennyt pikalti rannalla makoillessa. Rusketustakin on tullut jo jonkin verran ja onneksi en ole kuitenkaan palanut. Ban Bang Baosta saa todella hyvaa merenelavista tehtya ruokaa ja aiemmin tanaan Juhani onnistui tilaamaan todella herkullista ayriaiskeittoa. Aiomme viela seuraavaksi kayda nautiskelemassa meren antimista ennen sisamaahan lahtoa. Matkasta Kambotzaan ei valttamatta tulekaan kovinkaan vaikea, koska saimme varattua matkan, jossa meita tullaan hakemaan majapaikan edustalta seitsemalta huomenna aamulla. Sielta matka jatkuu sitten pohjoiseen Thaimaan ja Kambotzan rajalle Poipetiin, josta viisumien pitaisi jarjestya noin tunnissa. Viisumien hankkimisessa tarvitaan ilmeisesti tinkimistaitoa, silla rajaviranomaisilla on tapana yrittaa saada mahdollisimman iso siivu valista omaan taskuun. Periaatteessa viisumin hinta pitaisi olla 20 dollaria, mutta hyva jos saamme sen 25 dollariin tingattua. Poipetista pitaisi olla viela noin 4 tunnin matka Siem Reapiin (kirjoitetaan jossain myos Siam Reap), joka on sitten lahella Angkor Watin raunioaluetta. Paikassa pitaisi olla runsaasti majoitusta tarjolla.
Huomenna sanomme toistaiseksi jaahyvaiset Thaimaalle, joka on ollut positiivinen yllatys. Matkustaminen taalla on todella helppoa ja ihmiset ystavallisia. Hintataso on vahintaankin kohtuullinen, mikali jaksaa edes hieman kavella syrjaan paakaduilta. Thaimaa tuntuu olevan myos hyvin turvallinen maa. Uskoisin Thaimaan myos soveltuvan hyvin ensimmaiseksi Aasian omatoimimatkakohteeksi monille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti